Tehtävä 4B: Saijan opetusmateriaalien oikeuksista

Filosofianopettaja Saija haluaisi koostaa eri aikoina ja eri tavoin tekemistään opetusmateriaaleista kokoelman, mutta tekijänoikeuskysymykset voivat olla aineiston eri osien kohdalla erilaisia. Vanhinta, vuonna 1998, julkaistua aineistoa Saija ei käsitykseni mukaan voi liittää sellaisenaan uuteen koosteeseensä, koska sitä on vielä kustantajalla varastossa.  Tekijänoikeuslain 37 pykälän mukaan tekijä saa kuitenkin15 vuoden kuluttua julkaisemisen aloittamisesta  ottaa teoksen osaksi kokoomateosta.

Opettajakollega Johannan kanssa yhdessä vuonna 2001 tehty omakustanne filosofeista on kokonaisuus, jossa tekijöiden osuudet eivät muodosta itsenäisiä teoksia. Lain mukaan tekijänoikeus on yhteinen tällaisissa tapauksissa. Johannan kuoltua oikeus jää Saijalle, ja näin ollen hän voinee liittää teoksen opetuskoosteeseensa. Vuonna 2005 Saija kirjoitti teoksen eksistentialismista ja moderneista filosofeista. Teoksen julkaisi pieni kustantamo, jonka kanssa Saija teki sopimuksen, jolla oikeudet kirjan myöhempään käyttöön siirtyivät kustantajalle. Jos kustantaja ei ole julkaissut kirjaa kohtuullisessa ajassa, voi Saija purkaa sopimuksen ja pitää kertakorvauksena maksetun palkkion.

Vuonna 2008 tehtyyn valistusajan filosofiaa käsittelevään itsenäiseen teokseen tekijänoikeudet ovat Saijalla, koska kunnan kanssa ei ole tehty kirjallista sopimusta, jonka mukaan työntekijän tuotosten tekijänoikeudet siirtyisivät työnantajalle. Tällaisissa tapauksissa kuitenkin tekijänoikeuslain ja työoikeuden lähtökohdat ovat erilaiset. Työoikeuden mukaan työn tulos kuuluu työnantajalle. Ilman sopimustakin työnantaja saa siis työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden. Oikeudet teoksen muuhun käyttöön jäävät tekijälle, joten mielestäni Saija voi liittää tämänkin teoksensa opetusmateriaalinsa osaksi.

Paras tapa varmistaa, että omia teoksiaan voi vaivatta käyttää myöhemmin haluamallaan tavalla, on ainakin tehdä kirjalliset sopimukset työnantajien kanssa tekijänoikeuksista. Varmaan myös kustannussopimusten sananmuotoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Äidinkielen kurssin opetuspaketti

Aleksis Kiven tekstejä Esa sai ilman muuta lainata monistepakettiinsa, koska teosten julkaisemisesta on kulunut yli 70 vuotta. Lain mukaan tekijänoikeus ei ole enää voimassa näin pitkän ajan kuluttua. Sama koskee Kiven kuvan käyttöä: senkin tekijänoikeus on vanhentunut, koska oletettavasti Edelfelt piirsi sen jo 1870-luvulla. Esa ei siis loukanut Kiven perikunnan tekijänoikeutta tekstien osalta eikä piirtäjän tekijänoikeutta kuvan osalta.

Tervon ja Oksasen tekstikatkelmien lainaamiseen opetuspakettiin voidaan soveltaa tekijänoikeuslain pykälää 22, jonka mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa sitaatteja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Samaa asiaa valottaa tekijänoikeusneuvoston lausunto 1998:17, jossa otetaan kantaa Juice Leskisen sanoitusten lainaamiseen opetuspaketin osaksi. Neuvosto katsoo, että siteeraaminen on sallittua, koska sanoituksia on käytetty niukasti, ja varsinainen "leipäteksti" on kokonaan materiaalin tekijän omia mielipiteitä ja tulkintoja. Materiaali on siis tekijän oma tuotos, eikä sen käyttäminen monisteessa tai levittäminen netissä loukkaa kirjailijoiden tekijänoikeutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valokopiointilupa koskee tietyin rajoituksin oppimateriaalien kopiointia opiskelijoiden käyttöön. Lupa ei kuitenkaan koske työ-, harjoitus- tai vastauskirjoja; niiden kopioiminen on yksiselitteisesti kielletty. Jos Esan opetuspaketin tehtävät ovat suoraan Otavan tehtäväkirjasta, vaikkakin esimerkkilauseet olisivat omia, niin käsittääkseni hän loukkaisi tässä tekijän oikeuksia. En ole tästä kuitenkaan varma.

Esa ei ole loukannut kunnan opettajana kunnan tekijänoikeutta laittaessaan opetuspakettinsa nettiin, koska hänellä itsellään on siihen tekijänoikeus. Tekijänoikeus siirtyy työnantajalle vain sopimuksella, eikä Esan työsopimuksessa ole mainintaa tekijänoikeuden siirtymisestä.

Tehtävä 2/B Joulujuhliin musiikkia

Musiikkikurssilaisille ei tarvitse ostaa omia nuotistoja, koska opetusministeriön hankkiman luvan mukaisesti opetus- ja tutkimuskäyttöön sekä esityksiä ja niihin valmistautumista varten nuotteja saa kopioida tietyin ehdoin: lukukauden aikana saa kopioida samoille opiskelijoille enintään kymmenen sivua, muttei kuitenkaan enempää kuin puolet koko julkaisusta; lisäksi edellytetään, että kyseessä ovat oppilaitoksen opetustilanteet tai maksuton juhla, jonka yleisönä on pääasiassa oppilaitoksen opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä heidän omaisiaa. Joulujuhlaesitystä varten siis saatiin kopioida tarvittavat nuotit.

Musiikin esittämisen koulun juhlissa kattaa kunnan vuosilupa, jonka piiriin kuuluvat kunnan ylläpitämät laitokset, kuten koulut ja niissä järjetettävät maksuttomat tilaisuudet. Erillistä lupaa ei siis tarvita juhlia varten. Sopimuksen mukaan myöskään musiikin esittäminen opetustilanteessa ei edellytä eri sopimuksia. Kuntasopimus on kunnan ja Teoston sekä Gramexin yhdessä tekemä sopimus.

Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa n. 25 000:ta kotimaista ja noin kahta miljoonaa ulkomaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Teosto myy ja kehittää musiikinkäyttöön liittyviä palveluita ja huolehtii, että tekijät saavat korvauksensa musiikkinsa julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta. Gramex taas on muusikoiden ja äänitetuottajien tekijänoikeusjärjestö. Se on kotimainen järjestö, jonka piiriin kuuluu noin 45 000 alan ammattilaista. Järjestö hoitaa musiikin korvaus- ja käyttölupa-asioita, jotka liittyvät radiossa esitettävään musiikkiin ja äänilevyjen sekä musiikkivideoiden käyttöön.

Tehtävä 1A: Lahjakkaan Sallan tapaus

Kannustaisin Sallaa luovalle alalle, koska tekijänoikeuslain ja -säädösten ansiosta Suomessa aika moni hankkii elantonsa tekemällä elokuvia, laatimalla tietokantoja, maalaamalla tauluja, valokuvaamalla, kirjoittamalla, säveltämällä, näyttelemällä jne. Kertoisin Sallalle, että hänen tulevilta teoksiltaan edellytetään, että ne ovat itsenäisesti ja omaperäisesti tuotettuja, jotta tekijänoikeudet suojaisivat niitä.Tekijänoikeuksien syvemmät salaisuudet tutkisimme yhdessä netistä. Erityisen tarkasti selvittäisimme teoksen käyttäjän oikeudet - tekijän näkökulmasta rajoitukset - koska Salla suhtautui koko tulevaisuuteensa skeptisesti mahdollisten teostensa kopiointivaaran vuoksi.